Kohti valmiimpaa taloa

Meidän matkan jälkeen talolla on työt edistyneet kivaa tahtia. Yläkerta on jo niin valmiin näköinen, kun kaikki makuuhuoneet on tapetoitu tai maalattu, ja listat ovat paikoillaan. Viime viikonloppuna haettiin Ikeasta kahteen pienempään makuuhuoneeseen vaatekaapit. E:n huoneeseen tulee perinteinen Pax runkoinen kaappi liukuovilla ja toiseen pikkumakkariin valittiin uuden platsa -järjestelmän kaapit. Platsa oli kyllä aivan nappivalinta, ja kaapit näyttävät hyvältä, mutta mikä parasta, olivat todella edulliset. Kannattaa tutustua!



Postauksen kuvat on napattu viime viikon sunnuntai aamulla, jonka jälkeen listoitukset tehtiin loppuun. Yllä olevassa kuvassa näkyy E:n huone, jonka kahteen seinään laitettiin kaunista Ferm Living merkin harmaata confetti tapettia. Kannustalon Aurora mallin jalkalistat ovat upean korkeat! Kehystävät tapettia kauniisti.




Yläkerrassa ei toistaiseksi ainakaan vielä ole tapettia muualla kuin E:n huoneessa. Sen sijaan allekirjoittanut on heilunut paljon telan ja maalien kanssa. Tältäkin osalta yläkerta on jo valmis. Kattopaneelit ovat puuttuneet aulatilasta, mutta nyt kun ledit ovat saapuneet saadaan katto sekä kattolistoitukset myös tehtyä. 



Meidän makuuhuoneesta avautuu upean talviset maisemat, joita ihastuneena katselen aina talolla käydessä. Joskus tulevaisuudessa nuokin kadun reunustat tulevat olemaan jonkun kotipihaa, eikä metsän puita välttämättä enää talojen takaa näy. 


Makuuhuoneeseemme ei tule vaatekaappeja, sillä huoneesta on kulku vaatehuoneeseen. Koska vaatehuone on melko ahdas, tulee sen vaatteiden säilytysjärjestelmien olla tarkkaan harkitut, ettei jää ns. hukkatilaa. Ikeasta ja rautakaupoista olen näitä vaihtoehtoja alustavasti jo tutkinut. Tarvetta on ainakin parille tangolle, korihyllyille sekä tavallisille hyllyille. 

Myös yläkerran kylpyhuoneen lattian laatoitus aloitettiin viime viikonloppuna. Instagramiin lisäsin tästä kuvia, meidän marokkolaistyylinen lattialaatta oli aivan täysi kymppi. Onneksi pidin pääni, vaikka tuo toinen puolisko ei kyseiselle laatalle syttynyt. Kunhan viikonloppuna pääsen valoisaan aikaan tontille kuvaamaan, lupaan lisätä tännekin kuvia kylpyhuoneen etenemisestä. 

Yksi aurinkoinen sunnuntai

Loman jälkeen vaati pientä totuttelua taas Suomen talveen. Nyt kun täällä on taas jo yli viikko oltu, alan olemaan sinut sen kanssa, että talvi on vain kestettävä, vaikka lumentulo saisi puolestani jo loppua. Viime viikonloppuna saatiin kuitenkin nauttia ihanan aurinkoisista hetkistä, ja meidän upea Aurora kylpi auringonvalossa. Talomme on kuin kameleontti, väri vaihtelee todella paljon valosta riippuen. 



Syksyllä talo saatiin melko hyvälle mallille ulkoa päin. Edelleen kuitenkin puuttuu valkoista maalia muutamasta laudasta ja osa koristelaudoista on jäänyt laittamatta paikoilleen. Myös paksu valkoinen lankku jäi laittamatta lautaverhouksen helmasta. Onneksi kuitenkin hiirilistat saatiin paikoilleen, ja näin ollen taloon ei pitäisi päästä kutsumattomia vieraita, vaikka verhouksen alaosa vielä hieman kesken onkin. Hiirilistat ja lintuverkot ovat mielestäni ihan ehdottomia, ei olisi kiva saada kutsumattomia vieraita uuteen kotiin!










Ulko-ovien sivuista puuttuu vielä valkoiset laudat ja sokkeli pitäisi tasoittaa sekä maalata. Nämä työt jäävät odottamaan kevättä ja tehdään todennäköisesti sen jälkeen, kun olemme taloon jo muuttaneet. 



Myös takaterassi on vaiheessa, sieltä puuttuu lattia, seinäpaneelit sekä katto. Monta asiaa on vielä tekemättä, mutta taloa katsoessani hymyilyttää. Joka viikko talo on aina askeleen lähempänä valmista. Pian raksa-aika on historiaa, ja voidaan alkaa kutsua paikkaa kodiksi. 

Kap Verden jälkeen paluu arkeen

Vuosi 2019 on täällä, ja meillä se alkoi erittäin ihanalla tavalla. Instagramin (oiaurora_) puolelle päivittelinkin hieman meidän lomakuvia ihanalta Kap Verden Salin saarelta. Ostin matkan yllätyksenä jo viime vuoden huhtikuussa. Tarkoitus oli, että päästäisiin muuton jälkeen hieman rentoutumaan aurinkoon ja juhlistamaan J:n lähestyviä 30v synttäreitä. Synttärit on tosin vasta kesällä, mutta näin talvella oli kivempaa ottaa pieni irtiotto ja karata lämpöön. Kerroin matkan ajankohdan J:n 29v synttäreinä viime kesänä, mutta matkankohteen hän sai tietää vasta nyt tammikuussa, kun nousimme T2 terminaalin liukuportaat ylös, ja hän näki lähtevien lentojen aikataulut. Hyvin pidetty salaisuus siis! Matkalle lähti mukaan myös J:n vanhemmat, ja tämäkin pidettiin salaisuutena aina check in -vaiheeseen asti. 



Salin saarelle lennettiin noin kahdeksan tuntia, joka tuntui kieltämättä aika ikuisuudelta. Onneksi perheen pienin oli aivan mahtava matkustaja, ja käyttäytyi lentokoneessa upeasti. Poikamme edellisestä lentokerrasta oli kulunut jo muutama vuosi, mutta hyvin se sujui edelleen. Kahdeksan päivän loma tuli tarpeeseen koko perheelle. Vuosi 2018 on kieltämättä ollut raskas niin raksa-arjen, töiden, harrastusten, koulun ja arjen tasapainoittelun välillä. Oli siis mukavaa aloittaa uusi vuosi lomalla, vaikka taloa ei lomaa ennen valmiiksi saatukkaan. Vinkiksi muillekin rakentajille, muistakaa ottaa välillä se pieni hetki, vaikka yksi viikonloppu itselle ja tehkää jotain kivaa, piristää kummasti mieltä ja auttaa jaksamaan.


Meidän hotellimme oli Sol Dunas Resort, jota voin lämpimästi suositella! Huoneet olivat tilavat ja siistit, netti toimi hyvin ja resortin alue kaunis ja siitä pidettiin erittäin hyvää huolta. Altaita löytyi useampi, ja kaikkien altaiden läheisyydestä myös baari. Hotellilla oli myös omaa rantaa, joka tosin oli melko kivikkoista ja aallot kovia. Rannalla oli kuitenkin ihana kävellä ja ihastella merta, lapsen kanssa rakennettiin hiekkakakkuja sekä etsittiin aarteita hiekasta. Hotelli oli pääasiassa allinclusive periaatteella toimiva, ja ravintoloita löytyi 3 kpl, joissa rannekkeen kanssa sai ruokailla. Hotellin alueelta löytyi myös muita ravintoloita, jotka olivat maksullisia. Hotellin ruoka oli hyvää ja monipuolista, erilaisia kala- ja äyriäisruokia oli paljon tarjolla paikallisen ruokakulttuurin mukaisesti. 

Hotellilla oli myös oma teatteri, jossa oli joka ilta iltaohjelmaa klo 21.00. Keskiviikkoisin siellä pyöri Lion King -musikaali, jonka puvustus ainakin vastasi hieman Lontoossa nähtävän musikaalin ilmettä. Laulut sekä vuorosanat tulivat nauhalta suoraan englannin kielisestä Disney piirretystä leikattuna, mutta esitystä oli silti kiva katsella, ja se teki ainakin 4 vuotiaaseen suuren vaikutuksen. Puhelimella kuvattuja klippejä esityksestä ollaankin nyt jo katsottu aivan riittämiin, kun poika haluaa muistella esitystä.







Vietimme paikallisen moton mukaisesti melko "no stress" lomaa, mutta yhdeksi päiväksi olin bookannut meille retken, jossa jeepin kanssa kierrettiin saari ja sen tunnetuimmat nähtävyydet läpi. Näihin kuului mm. erilaisia rantoja, suola-altaita, "blue eye" sekä saaren kaupunkeja. Päivä oli erittäin mukava, ja oppaamme oli mahtava tyyppi, jolla oli englannin kieli hyvin hallussa. Autossa oli myös turvaistuin meidän pojallemme, tästä isot pisteet firmalle. Retken bookkasin Viatorin kautta, ja oppaamme nimi oli Johnny, vinkiksi jos suuntaat saarelle. Vastaava päiväretki Tui:n kautta taisi olla 75€/hlö, me maksoimme päivästä 135€ (sis. 4 aikuista ja yksi lapsi). Päivän teema oli todellakin no stress. 



Resortin alueella oli niin vihreää ja vehreää, vaikka todellisuudessa Sal on erittäin kuiva ja karu saari. Ilmasta katsottuna saari näytti olevan täynnä vain pelkkää tomua ja hiekkaa, jota ympäröi kaunis vihreän turkoosi meri. Vaikka saari olikin hieman karu, tykkäsimme todella. Meidän perhe ihastui paikallisiin ihmisiin, jotka olivat niin kovin ystävällisiä. Läheisessä Santa Marian kaupungissa taas pyörii turisteja vaanivia senegalilaisia kauppiaita, joista ei valitettavasti voi sanoa samaa. Heidän puheistaan ei kannata uskoa puoliakaan, ja muista tinkiä jos käyt kauppaa. 






Lämpöä saarella oli sopivasti. Päivälämpötilat vaihtelivat 23-27 asteen välillä. Talviaikaan saarella tulee melko reippaasti, mutta tuuli oli kuitenkin sen verran lämmin, että se tuntui lähinnä helpottavalta. Aurinko laski noin 18.00 paikkeilla, jonka jälkeen tuli tunnissa täysi pimeys. Auringon laskettua tuli napattua usein ohut neule päälle, mutta silti esim shortsien kanssa tarkeni hyvin. 















Yhtenä päivänä kävimme E:n kanssa botanic gardenissa, joka sijaitsi melko lähellä resortiamme. Aikuinen maksoi sisään 5€ ja alle 5v lapsi oli ilmainen. Alue ei ollut kovin iso, mutta aivan riittävä, saimme siellä pari tuntia helposti kulutettua. Kasveja emme juuri ehtineet ihmetellä, sen sijaan keskityimme apinoihin, aaseihin, marsuihin, vuohiin ja lukuisiin erilaisiin papukaijoihin. Pari niistä osasikin huutaa "hello" ja "hola". Kiinnostavin juttu poikamme mielestä oli kuitenkin afrikkalainen savimaja.









Vaikka turismi on etenkin Salin saaren suurin elinkeinon lähde, en kokenut paikkaa liian turistisena. Esim. Santa Mariassa kävellessä näkyi enemmän paikallisia kuin turisteja, samoin muissa saaren kaupungeissa. Saarella rakennetaan paljon, uusia hotelleja oli nousemassa kovaa vauhtia. Turistien määrä tulee varmasti kasvamaan, onhan kohde suomalaisten keskuudessakin nousussa oleva, vaikka sinne matkoja on jo useampi vuosi tehtykin. Oli kuitenkin ihana kokea saari vielä tällaisena "hiljaisempana", vaikka mielellään tänne vielä joskus uudelleenkin voisin matkustaa. Lapsen kanssa tämä oli erittäin helppo ja näppärä paikka olla. 



Jos mieleesi heräsi kysymyksiä, niin pistä kommenttia alas, vastailen mielelläni taitojeni mukaan. Kap Verde oli kyllä erittäin ihana, ja kohteli meitä hyvin, suosittelen! Nyt raksalle siivoamaan ja ottamaan parit kuvat teille tänne blogin puolelle. 

Aurinkoista viikonloppua!